Ulkomaalaisten jättidatakeskusten ryntäys uhkaa suomalaisten sähkölaskuja – toistetaanko Caruna-virhe?

Suomalaisten sähkölaskujen ylle on kerääntynyt uusia tummia pilviä. Kansainvälisten suuryhtiöiden ja sijoittajien datakeskushankkeet valtaavat kiihtyvällä vauhdilla suomalaista maaperää, ja samalla ne uhkaavat imaista kitaansa maamme arvokkaimman kilpailuvaltin: kohtuuhintaisen ja luotettavan sähkön.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin tilastojen mukaan liittymissopimuksen tehneiden datakeskusten ilmoitettu kokonaisteho oli elokuuhun 2026 mennessä noussut jo lähes viiteen gigawattiin. Kaikkiaan maahan kaavailtujen ja suunnitteilla olevien hankkeiden määrä ylittää eri selvityksissä jo 140 hankkeen rajan. Mittakaava on suomalaiselle sähköjärjestelmälle valtava. Pelkästään kaksi suurinta suunniteltua yksittäistä hanketta vaatii tehoa saman verran kuin kokonainen Loviisan ydinreaktori, jonka nimellisteho on runsaat 500 megawattia. Esimerkiksi Nurmijärvelle suunnitellun jättikeskuksen tehontarpeeksi on kaavailtu jopa 560 megawattia.

Tilanne herättää perustellun huolen siitä, ollaanko Suomessa toistamassa menneiltä vuosilta tuttuja virheitä. Kun sähkönsiirtoverkko aikoinaan myytiin ulkomaalaisille sijoittajille ja syntyi Caruna, suomalaiset laitettiin maksamaan kiskurihintoja välttämättömyyshyödykkeestä. Nyt vaarana on, että kansallinen huoltovarmuus ja kotimainen etu uhrataan jälleen sinisilmäisesti kansainvälisen suurpääoman alttarille. Vaikka datakeskukset eivät omista verkkoja, niiden massiivinen sähkönkulutus uhkaa siirtää jättilaskun tavallisten suomalaisten kotitalouksien ja perinteisen teollisuuden maksettavaksi.

Datakeskusten ryntäys luo suoraa nousupainetta sähkön markkinahintaan. Nordea Corporaten laskelmien mukaan konesalien voimakkaasti kasvava kulutus voi nostaa sähkön keskihintaa yli 30 prosenttia ja luoda jopa 1,3 miljardin euron lisäkustannukset sähkönkäyttäjille, mikäli maahan ei saada riittävästi uutta säätövoimaa. Erityisen kriittiseksi tilanne muodostuu tyyninä ja kylminä talvipäivinä, jolloin sähkön kysyntähuippujen aikana hinnat voivat karata tavallisen suomalaisen ulottumattomiin.

Datakeskukset vaativat tasaista virtaa kellon ympäri, vuoden jokaisena päivänä. Tätä valtavaa kuormaa ei voida kuitata pelkällä sääriippuvaisella tuulivoimalla, vaan rinnalle tarvitaan vakaata perus- ja säätövoimaa. Uuden ydinvoiman rakentaminen on kuitenkin osoittautunut äärimmäisen kalliiksi ja hitaaksi tieksi: yli vuosikymmenen myöhässä valmistuneen Olkiluoto 3:n kokonaiskustannukset nousivat yli 10 miljardiin euroon.

Samaan aikaan suuret konesalit työllistävät valmistuttuaan vain vähän ihmisiä suhteessa niiden valtaamaan maapinta-alaan ja jättimäiseen sähkönkulutukseen. Suomalaisten ei pidä suostua tilanteeseen, jossa ulkomaalaiset teknologiayhtiöt pyörittävät globaaleja tekoälymallejaan suomalaisella sähköllä, mutta kantaverkon mittavat laajennukset maksatetaan kotitalouksien sähkönsiirtomaksuissa samalla kun teollisuuden voitot valuvat rajojen ulkopuolelle.

Päättäjiltä vaaditaan nyt määrätietoista kansallisen edun puolustamista. Kansanedustaja Heikki Vestman on nostanut esiin lakialoitteen, jolla datakeskukset velvoitettaisiin huolehtimaan puhtaan sähkön lisäksi myös säätövoimasta. Tämänkaltaiset toimet ovat välttämättömiä: ulkomaisille konesaleille on asetettava kovat kansalliset ehdot. Niihin kuuluvat aito velvoite hukkalämmön hyödyntämisestä kaukolämpöverkkoihin, osallistuminen kantaverkkoinvestointien kuluihin sekä sähkövarastojen ja varavoiman järjestäminen sähköverkon tasapainottamiseksi.

Kohtuuhintainen ja toimitusvarma energia on Suomen teollisuuden ja arjen tärkeimpiä kivijalkoja. Sitä ei saa antaa pois ilmaiseksi.